Lukemisen taidot

Tiedonhaku tehtävä

Itse käyttäisin lähtökohtana tiedonhakutehtävässä oppilaan omia kiinnostuksen kohteita, joten käyttäisin esimerkeistä kohtaa kaksi, jossa oppilaan tulee pitää esitelmä itseään kiinnostavasta aiheesta. Tällainen tehtävänanto ohjeistaa hyvin tiedonhakuun ja eri lähteiden käyttöön, mutta jättää oppilaalle myös paljon valinnan varaa.

Tehtävät eivät rajaa tiedonhakua vain yhteen lähteeseen, vaan ne kannustavat oppilasta käyttämään monipuolisesti useita lähteitä, niin että ne tukevat toisiaan.

Tehtävien avulla oppilas oppii hyödyntämään useita eri lähteitä, mutta samalla myös arvioimaan lähteiden luotettavuutta.

Tehtävät edellyttävät opettajalta eri lähteisiin tutustuttamista. Ennen kuin oppilaat voivat lähteä tekemään tällaisia tehtäviä, täytyy heidän olla tietoisia erilaisista lähdevaihtoehdoista ja niiden soveltuvuudesta lähteeksi.

Nettilukemisen taito tehtävä

Ahtisaari tekstin lukeminen vaatii ensinäkin pohjatietoa asioista, sillä teksti sisältää paljon vieraita käsitteitä. Sen lukeminen edellyttää myös tietynlaista suodattamiskykyä, sillä teksti sisältää paljon ns. epäolennaista tietoa. Myös Wikipediaa luotettavana lähteenä on hyvä pohtia. Juuri näihin asioihin opettajan on hyvä kiinnittää huomiota ohjatessaan oppilaita esitelmien teossa.

Harjoitukset 3-4. luokan oppilaille

Opettaja on kerännyt samasta aiheesta useita eri tekstejä, esimerkiksi erilaisista lehdistä, tietokirjoista, keskustelupalstoilta jne.. Oppilaat lukevat tekstejä, vertaavat ja arvioivat niitä ja niiden soveltuvuutta lähteiksi.

Opettaja antaa aiheen, josta oppilaiden tulee etsiä tietoa. Oppilaat etsivät pienissä ryhmissä eri lähteistä tietoja. Yksi ryhmä etsii esim. Wikipediasta, toinen keskustelupalstoilta, kolmas tietokirjoista jne.. Lopuksi vertaillaan saatuja tietoja ja niiden paikkaansapitävyyttä.

Tiedonhaun tehtäviä oppikirjoissa

Valitsisin itse tehtävän kaksi, jossa oppilas lähtee hakemaan tietoa itselleen mielenkiintoisesta asiasta. Tehtävässä opetellaan tiedonhaun prosessia, hakusanojen keihttelyä, lähteiden lukemista ja lähdesynteesin tekemistä. Tiedonhaun menetelmien harjoittelu on tehtävässä ikään kuin piilossa oppilaalta, koska hänen ensisijainen tehtävänsä on saada esitelmä tehtyä. Onko tämä sitten hyvä vai huono asia?

Tehtävät ohjaavat oppilasta etsimään tietoa useammista lähteistä ja muodostamaan niistä kokonaisuuden. Tehtävässä neljä oppilaan tulee käsitellä tietoa hyvän/huonon lemmikin ominaisuuksien kautta, joten hänen täytyy muokata tietoa tehtävään sopivaksi, eikä pelkkä kopiointi riitä. Kahdessa ensimmäisessä tehtävässä oppilas voi kopioida tietoa suoraan kirjasta, mutta tarkoitus kuitenkin olisi, että hän yhdistelisi eri lähteiden tietoja. Sisustamiseen liittyvien nettisivujen tarkastelu vaatii oppilaalta pohdintaa siitä, kenelle nettisivut ovat suunnattu, mielestäni hyvä päättelytehtävä, joka vaatii oppilaalta perusteluja.

Tehtävillä opitaan tiedon hakua eri lähteistä, lähteiden yhdistämistä ja tiedon katsomista tehtävän näkökulmasta (esim. pingviini-tehtävä).

Opettajan tulee ohjata oppilaita lähteiden lukemiseen (silmäilyyn) ja tärkeimmän asian löytämiseen sekä lähdesynteesiin. Lähdesynteesin tekeminen on mielestäni haastavaa, mutta erityisen tärkeää jatko-opiskelua varten, joten sitä on hyvä harjoitella jo alakoulussa, hieman pienemmässä mittakaavassa tietenkin.

Nettilukemisen taito

Lukijan täytyy tuntea eri titteleitä ja niiden merkityksiä, jotta Ahtisaari-tekstin alkukappaleet avautuvat hänelle. Tietoa Martti Ahtisaaren saavutuksista vuosilukujen kera tulee todella paljon, joten lukijan tulee löytää napakat ydinkohdat tekstistä, että siitä jäisi edes jotain mieleen. Tekstiä kannattaisi aluksi silmäillä ja sitten valikoida pääkohdista tärkeimmät tiedot ylös. Opettajan tulisi painottaa oppilaille, että tekstissä on todella paljon asiaa, joten esitelmää varten tulisi kerätä vain muutamia päätietoja ylös.

Harjoitus nettilukemisen taidoista 5-6-luokkalaisille oppilaille

Oppilaat saisivat muutamia erityylisiä nettilähteitä opettajalta, joihin heidän tulisi tutustua. Opettaja olisi kerännyt lähteisiin keskustelupalstan, tieteellisen julkaisun, jonkun tuotemerkin nettisivun ja wikipedian. Oppilaiden tulisi tutkia lähteitä ja pohtia pareittain, mistä he voivat päätellä nettilähteen luotettavuutta, voisiko lähdettä käyttää esimerkiksi esitelmää tehdessä.

Oppikirjojen tiedonhaun tehtäviä:

Tiedonhaun tehtävistä käyttäisin mieluiten tehtävää kaksi, jossa lähtökohtana ovat oppilaan mielenkiinnon kohteet. Mietin kuitenkin, että onko oppilaille annettu liikaakin valinnan vapautta? Tehtävä edellyttää opettajalta vahvaa oppilastuntemusta, koska osa oppilaista voi tarvita vaihtoehtoja sekä lisäohjeita. Opettajan tulisi myös käydä oppilaiden kanssa läpi tiedonhakua, kuten millaisia ovat toimivat hakusanat tai mitä hakukoneita kannattaa käyttää. Tämä edistäisi omatoimisuutta ja ohjaisi oppilaita rajaamaan tiedonhakua, kuten mitkä ovat keskeisiä aiheeseen liittyviä käsitteitä?

Tehtävän a-kohdassa oppilas etsii ja rajaa tietoa sekä valitsee pääkohdat käsitekarttaan. Opettaja voisi ohjeistaa oppilaita miettimään etukäteen, mitä he haluavat tietää ja rajata tiedonhakua jo hieman etukäteen. Käsitekartan kokoaminen edellyttää keskeisten asioiden nostamista esille, kuten mitä haluan tietää ja miten rajaan aihetta? Tehtävän b-kohdassa opettaja voisi käydä läpi käsitekartat ja ohjata esitelmän tekoon. Omaan elämään liittyvä tiedonhaku voi myös pienentää kynnystä pitää esitelmä. Mediavälineen hyödyntäminen tehtävässä voi myös ohjata oppilaita pohtimaan tiedon luotettavuutta sekä erilaista tiedonhakua (vrt. kirjat ja netti).

Ensimmäinen tehtävä ohjaa oppilasta hakemaan tietoa rajatusta aiheesta. Huomionarvoista tehtävässä on, että oppilaita ohjataan etsimään tietoa oppikirjoja laajemmin. Oppilaiden kanssa tulisi keskustella ja näyttää esimerkkejä, miten erilaisista hakuteoksista etsitään tietoa sisällysluettelon tai aakkosellisen hakemiston avulla. Näin tehtävä ohjaisi nopeaan tiedonhakuun sivujen selaamisen sijaan. Tehtävä kehittää tiedonhaun perustaitoja. Tehtävään voisi liittää kirjastokäynnin, jolloin oppilaat hakisivat tietokirjat ja luonto-oppaat.

Tehtävässä kolme tuetaan yhteistoiminnallista oppimista, kun tietoa etsitään yhdessä ja keskustellaan aiheesta ja perustellaan omaa näkemystä. Tehtävä edellyttää opettajalta aiheeseen etukäteen tutustumista, jotta hän tietää millaista tietoa on saatavilla sekä näin ohjaa työskentelyä. Mediaan tutustumalla voidaan oppia sosiaalista vuorovaikutusta sekä miten mainonta ilmentää omaa kulttuuriamme, millaisia asioita mainonnalla välitetään ja millaista tietoa netistä löytyy. Tehtävä neljä kehittää oppilaan tiedonhakutaitoja ja oppilaan täytyy myös perustella oma mielipiteensä asiasta. Oppilas joutuu soveltamaan hakemaansa tietoa perustellessaan omaa näkemystään. Tehtävässä opettajan tulisi ohjata oppilasta tekemällä tarkentavia kysymyksiä. Tämä tukisi oppilaan perustelutaitoja.

Nettilukemisen taito:

Ahtisaari-tekstin lukeminen edellyttää oppilaalta tiedon rajaamista, kuten mitä haluan tietää henkilöstä? Tämän lisäksi oppilaan täytyy osata etsiä tekstistä keskeiset asiat ja vertailla tiedon merkitystä. Onko siis esimerkiksi Ahtisaaren isän ammatti yhä merkityksellinen tieto kuin toimiminen presidenttinä? Tietotekstissä on paljon yksittäistä tietoa, jolloin tieto on sirpaleista ja keskeisten asioiden löytäminen on haastavampaa. Oppilaan täytyy osata etsiä keskeiset asiat ja yhdistellä asioita. Lisäksi siniset linkit voivat johdattaa tiedonetsijää harhaan, koska huomio kiinnittyy ensimmäisenä niihin. Ne eivät kuitenkaan ole aina pääasioita ja johtavat uusille sivuille.

Oppilaita tulisi ohjata tiedon rajaamiseen, kuten mikä tieto on oleellista ja mitä tietoa on tarkoitus etsiä? Lisäksi nettilähteiden käytössä tulee myös ohjata kriittiseen tiedonhankintaan, kuten tiedon luotettavuuden pohdintaan. Mistä muualta voisi etsiä samankaltaista tietoa? Lisäksi tulisi korostaa tiedon etsintää ilman linkkejä, koska tämä voi kasvattaa aihetta merkittävästi ja vaikeuttaa keskeisten asioiden ymmärtämistä.

Tehtävä 2.

5.luokka

Kuvien tutkiminen:

Tutkitaan oppilaiden kanssa mainoskuvia. Pohditaan, mihin mainonnalla pyritään eli mikä on mainonnan tarkoitus, mihin huomio kiinnittyy, mitä tehokeinoja mainoksessa käytetään, mitä tuotetta mainostetaan ja millaisia iskulauseita mainoksiin liittyy? Tähän tulee liittää myös oppilaiden omat kokemukset mainoksista, missä olet niitä nähnyt eli miten mainonta näkyy omassa ympäristössäni? Tämän jälkeen oppilaat voisivat suunnitella oman mainoksen, jota tehdään tietokoneella ja tulostetaan. Tärkeää on, että oppilaat oppivat ymmärtämään mainonnan pyrkivän vetoamaan tunteisiin tai järkeen, tuottavat oman mainoksen, ymmärtävät mainonnan tehokeinoja, millaista tietoa mainonta tuottaa, miten mainonta eroaa eri ympäristöissä? ( vrt. nettimainonta ja mainos lehdessä) jne.

Sivujen arviointia:

Opettaja tutustuu arvioitaviin sivuihin etukäteen, jotta sisältö soveltuu oppilaille. Oppilaat tutustuvat pareittain sivustoihin ja arvioivat sivuston hyviä ja huonoja puolia. Miksi ja keille sivusto on tehty, millaista tietoa sivustolta löytyy, mihin sivustoa voisi tarvita, kenelle sivustoa voisi suositella ja onko tieto luotettavaa? Tehtävässä harjoitellaan tiedon silmäilyä, kuvallista lukemista, tiedon etsintää, oman mielipiteen perustelemista ja tiedon arviointia. Lisäksi opettaja ohjaa oppilaita linkkien käyttöön tiedon etsinnässä. Sivustojen etsimisessä opettaja voisi hyödyntää oppilaiden mielenkiinnon kohteita esimerkiksi musiikista. Tämän jälkeen pidetään raati, jossa oppilaat perustelevat omia näkemyksiään toisille.

1. Oppikirjojen tiedonhaun tehtäviä

Tiedonhaun tehtävänä käyttäisin itse mieluiten 2. tehtävää. Siinä oppilas saa etsiä tietoa itseään kiinnostavasta aiheesta, mikä koskettaa hänen elämäänsä. Tehtävän a-kohdassa oppilaan täytyy karsia löytämäänsä tietoa ja valita tärkeimmät pääkohdat miellekarttaan. Tämä auttaa esitelmän suunnittelussa (b-kohta). Tehtävällä opitaan valikointia ja tiedon soveltamistaitoja, sillä tietoa voi poimia tietyn näkökulman mukaan esitelmäänsä. Opettajan kannattaa ensin tiedonhaun aloittamista katsastaa oppilaan keksimät kolme hakusanaa ja ennen b-kohtaa katsoa läpi oppilaiden miellekartat. Tehtävä edellyttää opettajalta oppilaiden ohjaamista työssä etenemisessä ja asiassa pysymisessä.

Teht1. Mielestäni tehtävän voisi tehdä kotitehtävänä. Koulussa oppilas voisi kertoa, miten löysi lähteistä lisätietoa hämähäkeistä. Sen jälkeen vertailtaisiin yhdessä erilaisia tapoja etsiä tietoa. Tehtävän avulla voi opettaa etsimään tietoa hakusanan avulla esimerkiksi sisällysluettelosta ja aakkosellisesta hakemistosta. Tämä kehittää tiedonhaun perustaitoa ja vaatii aakkosjärjestyksen muistamista.

Teht3. Tehtävä palvelee yhteistoiminnallista oppimista, tiedon jakamista ja yhdessä pohtimista. Tämän avulla opitaan tavoitteen mukaista lukutapaa, tiedon arviointia ja vuorovaikutustaitoja. Opettajalta tehtävän käyttö edellyttää työskentelyn hallintaa.

Teht4. Tehtävässä opitaan tutkivaa oppimista kiinnostavan kysymyksen avulla. Tehtävä kehittää oppilaan ongelmanratkaisutaitoja. Opettajan tulee kannustaa oppilasta omassa päättelyssään ja esittää oppilaalle tarkentavia/haastavia kysymyksiä tutkimuksen edetessä. Opettajan tulee kehittää oppilaan oman ajattelun taitoja.

2. Nettilukemisen taito

Ahtisaari-teksti on hypertekstiä, joka tarjoaa lukijalle erilaisia etenemisteitä. Teksti vaatii tavoitteen mukaista lukemisen taitoa: mitä tietoa tarvitsen Ahtisaaresta ja mitä varten? Sen jälkeen tekstiä voi silmäillä löytääkseen tarvittavat tiedot. Tiivistelmät ovat valmiina tekstin alussa ja tekstin ohessa olevassa info-laatikossa. Oppilasta tulisi ohjata tekstin lukemisessa valikointiin. Esimerkiksi esitelmää varten hänen tulisi keskittyä päämääränsä mukaisiin tietoihin tekstissä. Oppilaalle pitäisi opettaa tiedon ja tekstin konstruointia. Häntä tulisi ohjata muokkaamaan tekstiä, jotta vältyttäisiin tekstin suoralta kopioimiselta. Oppilaan tulisi sisäistää tieto sen verran hyvin, että hän pystyisi esittämään sen omin sanoin omana tekstinään.

Nettilukemisen taitoja voi harjoitella esimerkiksi tulkintatehtävillä, sillä tulkinta liittyy kaikkeen lukemiseen tai luotaamistehtävillä, jotka liittyvät hypertekstien vaihtoehtoisen polkujen valintaan eli ”navigointiin” tai "surffailuun". Nettilukeminen on usein pintapuolista silmäilyä, mutta itseä kiinnostavat artikkelit saatetaan lukea syvemmin. Koska netissä on valtavasti tietoa, tärkeää olisi oppia valikoimaan ydinasiat vähemmän tärkeistä ja luotettavat lähteet arveluttavista.

Harjoituksia 5. vuosiluokka

1. Tulkintatehtävä: Kuvamanipulaatio
Tutkitaan yhdessä muutamia esimerkkikuvia. Ohjataan oppilaita tulkitsemaan manipuloituja kuvaviestejä: mikä kuvassa on todellisuutta ja mikä fiktiota. (Opettajan on hyvä valita esimerkkikuvat itse, sillä jos päästää oppilaat vapaaseen kuvahakuun netissä, he voivat kohdata helposti sellaista kuvamateriaalia, joka ei sovi heille.)

1. Luotaamistehtävä: Surffailumatka
Lähdetään yhteiseltä rannalta mutta mihin kukin surffailija päätyy...
Opettaja antaa jokaiselle saman hakusanan, jonka jälkeen oppilaille annetaan tietty aika esim. 15 min. aikaa surffailla netissä itsenäisesti. Määräajan kuluttua jokaisen täytyy lopettaa surffailu ja jäädä sille sivulle, jolle on päätynyt. Yhteiseltä näytöltä katsotaan, miten erilaisille sivuille samalla hakusanalla on päädytty. Tehtävän tarkoitus on korostaa, että verkossa surfaillessa saa itse päättää, millä sivuilla käy, ja että tietoa voi hankkia montaa eri kautta.

Ajatuksia oppikirjojen tiedonhaun tehtävistä:

Vaikea sanoa, mitä esimerkkiä tiedonhauntehtävistä käyttäsin sellaisenaan. Ensimmäinen esimerkki voisi sopia, kun harjoittellaan tiedonhakua. Tosin siinä tilanteessa tietokirjoja ja luonto-oppaita tulisi olla valmiiksi saatavilla, tai ehkä niitä olisi haettu yhdessä jo aiemmin kirjastosta. Toisessa esimerkissä on hyvä idea, mutta onko vapautta annettu jo liikaa? Keksivätkö kaikki itse aiheen vai tulisiko antaa vaihtoehtoja? Tulisiko esitelmään antaa myös enemmän vinkkejä? Kolmas tehtävä sopisi vanhemmille oppilaille. Aiheita voisi keksiä erilaisia, jolloin kaikki voisivat löytää aiheen, josta on mielenkiintoista hankkia lisää tietoa.
Kaikki tehtävät edustavat todella tutkivaa otetta. Tämä edellyttää myös opettajalta valmistautumista. Itse haluaisin ainakin ottaa selvää siitä, että tietoa todella on saatavissa. Näin opettaja osaa ohjata oppilaita kohti tietoa, kertomatta kuitenkaan suoraan ohjeita/vastausta. Toisaalta on hyvä, että ohjeet ovat suppeat, mutta on muistettava ne oppilaat, jotka tarvitsevat enemmän tukea. Kaikki tehtävät yhteensä suuntaavat oppilaita luultavasti ymmärtämään, että tietoa on saatavissa monista eri lähteistä. Ainoastaan toisessa tehtävässä ohjattiin keräämään tiedot miellekartaksi. Tämä opettaa myös tiedonhallintaa. Myös muissa tehtävissä voisi miettiä, miten rajata sitä, ettei tieto paisu liian laajaksi. Miellekartta myös edellyttää omaa pohdintaa ja tulkintaa, eli tietoa ei voida vain suoraan kopioida.

Ajatuksia Ahtisaari-tekstistä:

Tekstin lukeminen vaatii taitoa löytää pääasiat, yhdistellä asioita ja hahmottaa kokonaisuutta, sillä teksti sisältää linkkejä myös toisille sivuille. Usein linkit ovat juuri niistä sanoista ja asioista, jotka voivat vaikeuttaa ymmärtämistä. Oppilaita on tärkeää ohjata aiheessa pysymiseen, sillä linkkien avulla aiheesta voisi paisuttaa todella laajan. Yleisesti on myös hyvä puhua kriittisyydestä tekstin suhteen ja miettiä, mistä muualta tietoa voisi löytyä.

Harjoituksia:
1. Vertaillaan muutamia opettajan valitsemia nettisivustoja pareittain. Osa luetettavia, osa vähemmän luotettavia. Kootaan ryhmissä posterille asioita sivustojen luetettavuudesta.

“Meille lukutaitotyö on pätevää vain silloin, kun ihminen ymmärtää sanan sen oikeassa merkityksessä: maailmaa muuttavana voimana. Vain näin lukutaidolla on merkitystä.”

-Paulo Freire